"Kirjan novellit ja aforistiset runot ovat lyhyen iskeviä. Ne alkavat tehokkaasti ja vievät lukijan suoraan asiaan tai tilanteeseen ilman taustoja, kuten hyvän novellin kuuluukin tehdä." 

"Oivallisia ovat novellien loput, jotka napsahtavat paikoilleen kuin telinevoimistelijan alastulot permannolle. Ne panevat asiat kohdalleen." 

"Kieli on viimeisteltyä, lauseet ja virkkeet huolellisesti muotoiltuja, ja käytetyt kielikuvat tuoreita, esimerkiksi 'Jääkerros on sulanut ja antanut vihdoin myötä auringon ja hiekan hivutustaistelulle. Jalkojen alla rahisee kulmikas sora.'"

"Sanaston tyylikirjo liikkuu hienostuneen aistillisesta lähes alatyyliseen ilmaisuun, novellin sisällön mukaan. Lyhyet otsikot toimivat avaimina kerrontasisältöön."

"Ensimmäistä lukuunottamatta novelleissa on ulkopuolinen, tarkkaileva kertoja, jonka tähtäimessä on nainen, joka kokee yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja hakee kontaktia toiseen ihmiseen ja hyväksyntää. Välillä hän onnistuu, kuten Taitekohdassa osion runossa Jaettavaksi asti: - - 'sain niin runsaasti/ että onnesta riitti hymyjä/ jakaa arjessa tuntemattomille.'."

"Parhaana pidän teoksen novellia Peili, jossa osuvasti kuvataan pitkän avioliiton tuomaa arkea ensihuuman haihduttua. Nainen kokee tilanteen miestä voimakkaammin ja syyttelee siitä sekä miestään että itseään. Vielä nuorella kirjailijalla on ohje ikääntyneille naisille: vaatii kypsyyttä osata nähdä totuus tilanteessa ja tehdä korjausliike. Vain itseään voi muuttaa." 

"Kohtauksia-kirjan nainen elää kovassa, vaativassa maailmassa, jossa elämä ei ole täydellistä, josta puuttuu jotain, vaikka 'kaikki mapit ja kansiot ovat täydellisessä järjestyksessä' (Kuusi riviä, Lista). Lukija jää kysymään, riittääkö aisti-ilo korvaamaan puhtaan rakkauden ja läheisyyden." 

"Kohtauksia on osuva nimi kirjalle; kohtaamiseen tarvitaan kaksi tasavertaista ihmistä, kohtauksen voi kokea yksinkin."